Mamma laittaa valkoista…

                                     Sain vihdoin aikaiseksi pestä parvekkeen talven jäljiltä. Kyllä olikin hommaa! Ennen kuin kaikki tuolit ja pöytä oli kunnolla pesty ja “mööpelit” muutenkin paikoillaan, tuntui kyllä selkä huutavan hoosiannaa! Oli se kuitenkin sen väärti!

                                                                Pesuhommien jälkeen oli ihana suunnata puutarhalle kukkia hankkimaan. Valikoima oli runsas ja mieli olisi tehnyt taas vaikka ja mitä… Laitoin hauskaan kolmiruukkuiseen telineeseen herkät Lumihiutaleet, joita on nyt myös hennon vaaleanpunaisena. Amppeleihin laitoin valkeat Surfiniat, jotka ovat siitä kiitollisia, ettei niitä tarvitse nyppiä…

                                     Muutama kukka täytynee vielä hankkia ja ehkä joku vihreä juttu… olen ajatellut laittaa muutaman Puksipuun tuomaan vihreyttä.

Pöydälle tietenkin valkea liina ja siihen työtoverini lahjoittama kaunis metallikori, johon nyt laitoin orvokkeja. Saattaa olla, että myöhemmin siihen tulee jotain muuta kukkaa… Kaunis, vai mitä? 

Avainsanat: kesä, parveke

                           Kävimme tyttäreni ja isäni kanssa Jyväskylässä tapaamassa tätiäni. Matkaan lähdimme keskiviikko-iltapäivällä töiden jälkeen ja takaisin tultiin tänään illan suussa.

Syntymäkaupungissani on aina mukava käydä ja huomata, kuinka se muuttuu ja uudistuu koko ajan. Oli hauska kuunnella tädin tarinoita ja muistella menneitä. Torstaina seuraamme liittyi myös enoni, joka ei myöskään enää asu Jyväskylässä. Tyttärelläni oli hauskaa, kun vanhempi polvi kinasi ja välillä väitteli melko kiivaastikin. Kukaan ei kuitenkaan loukannut toista, vaikka välillä tunteet kuumenivatkin!

Kaupungin kävelykatu oli muuntunut jättimäiseksi kirpputoriksi torstaina ja pakkohan siellä oli käydä…                                                              

Illalla istuttiin pyöreän pöydän ääreen korttia pelaamaan, joka myös on omiaan nostattamaan tunteita…

Perjantai-aamuna lähdimme tekemään kauppakierroksen ja aina jotain pientä löytyy ostettavaksi…

Haikein, mutta tyytyväisin mielin lähdettiin kotiin päin ja muistellaan reissua vielä moneen kertaan!

Hauskaa, kun nykyään on kivoja printtejä kodin tekstiileissä, kuten pöytäliinoissa yms. Ostin keittiön pöytään kaitaliinan ja ihastuin sen ranskankieliseen tekstiin, vaikkei minulla ollut hajuakaan, mitä se tarkoittaa.                         

                                 Cafe de la paix

                   Le meilleur pain de la ville   

                                                  Rauhan kahvila

                                              kylän parasta leipää

Avainsanat: printti

Ätienpävänä saimme luoksemme  isäni, sekä nuoremman tyttäreni poikaystävänsä kanssa. Päivän ruuasta vastasi tietysti mieheni. Tällä kertaa hän kokkasi espanjalaista paellaa. Siihen tulee kanaa, riisiä ja meren herkkuja, kuten katkarapuja, simpukoita ja mustekalaa. Kauniin värinsä se saa sahramista. Mmm.. kylläpä maistui!

 Jälkiruuaksi juotiin kahvit ihanan, tyttäreni leipoman vaaleanpunaisen vadelmamoussekakun kera. Ihanaa!

Oikein mukavaa Äitienpäivää kaikille !  Niin ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

 Sateinen koivikko parvekeeltamme kuvattuna

Aivan mahtavaa aikaa tämä, kun joka päivä huomaa, että luonto on vihreämpää ja kaikki herää henkiin talven jälkeen… Tämä on melkeimpä parasta vuodenaikaa mielestäni. En lakkaa ihastelemasta puita ja niiden vehreyttä, joka voimistuu koko ajan.

Toki tämä on toisille melko kiusallistakin aikaa. Nimittäin, jos on allerginen, kuten nuorimmaiseni, joka on ollut kyllä niin tukossa jo muutaman viikon, vaikka aloitimme lääkityksen jo todella hyvissä ajoin. No, täytyy toivoa, että tällä hetkelläkin ropiseva kevätsade auttaisi asiaa ja puhdistaisi ilman.

Keväistä viikonloppua ihmiset!

Avainsanat: herää, luonto

On hauska tehdä “sesonkituunausta” vanhoille esineille ja tavaroille. Metallilankakranssikin sai keväisen ilmeen, kun kiinnitin siihen kaksi valkeaa, kimaltavasiipistä perhosta. Hmm… pienillä jutuilla sitä vaihtaa vuodenaikaa kummasti, eikä tarvitse siirtää tavaroita säilöön odottelemaan…

 Löysin kirppikseltä sympaattisen Pupu-neidin tyllihameessaan ja sehän lähti meille oitis! Neitokaiselle oli jo olemassa sopiva minikokoinen kruusattu nojatuoli, jossa hän saa arvokkaana istuskella!

                                                 Hällä on helmetkin kaulassaan…

Nostaa hymyn huulille tuo jänöpupu tuolissaan… Iloista alkavaa viikkoa kaikille, sateesta huolimatta…

 Kerroin tässä taannoin ihanasta kirjasta, jonka sain työtoveriltani lainaksi. Siinä oli kivoja ideoita, joista muutamia oli tietenkin pakko ruveta kokeilemaan…                                                                                       

Siinä oli ohjeen tuollaisen koristekruunun ja kevyen sydänkranssin tekemiseen.  Helmiä tai mitä nyt sitten haluaakin koristeeksi laittaa pujotellaan ja punotaan mukaan metallilankaan…

Minä tein kruunun ja sydämen ihan  kotona olevista helmistä ja pikkuruusuista, mutta jos oikein suunnittelee ja ostaa tarvikkeet, niin saa varmasti todella upeita ja uniikkeja koristeita aikaan. Kokeilkaapa…

                                     Näppärää viikonloppua kaikille!

Olen hypistellyt monenlaisia “ovistoppareita”, joita on nyt ilmestynyt kauppoihin ja miettinyt, että voisihan noita tehdä itsekin.  Niinpä sainkin ajatuksen, jossa voin hyödyntää ihania vanhoja lakanoita ja tyynynpäällisiä, joita olen anopiltani saanut. Osassa on reikiä, mutta pitsejä voi hyödyntää. Minullahan roikkuvat yhdet pitsilakanat ikkunassa, kaitaliinaksikin olen yhden ommellut ja nyt saa yksi pätkä uuden elämän söpönä ovistopparina.

               Ompelin ensin pellavanvärisestä tiiviistä puuvillakankaasta “aluspussin” . Valkoinen pitsikin tulee paremmin esiin tummempaa pohjaa vasten.

Kilon ruisjauhopussi ensin ilmatiiviisti pakastepussiin, se edelleen “aluspussiin” ja tämä vielä valkoiseen pitsipussiin. Pussin suu pellavanvärisellä rusetilla kiinni ja vot! Aika nätti, vai mitä?

Avainsanat: ovi, pitsi

On taas tullut se aika vuodesta, kun toivottavasti saa laittaa polvisukat ja pikkukengät jalkaan! Lapsena sitä aina odotettiin innolla, päästiin vertailemaan kenkiä ja polvisukkia…

Toivotaan, että lämpöä riittää jokaiselle ja kevään iloa sen myötä. Eipä muuta, kuin Oikein Iloista vappua kaikille!